Kategoria: uutiset 2026

Satakunta Ideaa 2026 -kilpailulla etsitään uusia innovaatioita Satakunnan alueella. Kilpailu on avoin kaikille Satakunnassa asuville tai toimiville yksityishenkilöille, tiimeille ja yrityksille. Kilpailuaika on 16.3.–19.4.2026. Lue lisää kilpailusta.

Satakunta Ideaa 2026 -kilpailu toteutetaan Keksintösäätiön kehittämällä uudella digitaalisella innovaatiokilpailualustalla. Innovaatiokilpailualustalla voi järjestää ideakilpailut helposti ja turvallisesti. Se on alusta kilpailujen ideoiden ja keksintöjen keräämiseen sekä niiden arviointiin. Innovaatiokilpailualustan tavoitteena on tehdä innovaatioiden edistämisestä saavutettavaa kaikille toimijoille. Lue lisää innovaatiokilpailualustasta.

Innovaatiokilpailualusta on toteutettu osana Satakunnan Kasvualusta – uusille urille ja innovaatioille -hanketta. Hankkeessa edistetään yritysten kasvua ja uusien innovaatioiden syntymistä. Keksintösäätiön lisäksi muut hankkeen toteuttajat ovat Satakunnan elinkeino- ja kehitysyhtiö Prizztech Oy ja Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy (SAMK). Hanke on Euroopan Unionin osarahoittamaa.

Forssan Yrityskehitys Oy:n tuoreimmat uutiset tarjoavat ajankohtaista tietoa yritysten rahoitusmahdollisuuksista, kehittämispalveluista ja alueen innovaatiohankkeista. 

Rahoitusta tuotekehitykseen ja innovaatioihin
Pk-yrityksille suunnatut kehittämisavustukset ovat jälleen haettavissa. Rahoitusta voi hyödyntää esimerkiksi tuotekehitykseen ja uuden teknologian käyttöönottoon. Hyväksyttävät hankekustannukset ovat 20 000–150 000 euroa, ja avustus voi olla enintään 50 % kustannuksista. Tässä haussa rahoitusta on jaossa yhteensä5 miljoonaa euroa. Hakeminen tapahtuu EURA 2021 ‑järjestelmässä, jossa yritys voi jättää hakemuksen, toimittaa liitteet ja seurata hakemuksen etenemistä.

Rakennusalan julkiset hankinnat – käytännön koulutus 14.4.

Forssan Yrityskehitys järjestää huhtikuussa koulutuksen, joka avaa rakennusalan yrityksille konkreettisen väylän julkisiin tarjouskilpailuihin.
Mitä koulutus tarjoaa?
-selkeän läpikäynnin siitä, miten julkiset hankinnat toimivat 

-ohjeet tarjousasiakirjojen laatimiseen
-käytännön esimerkkejä siitä, miten yritys voi parantaa mahdollisuuksiaan voittaa kilpailutuksia

-vinkkejä tyypillisten virheiden välttämiseen
-Koulutus sopii erityisesti pienille ja keskisuurille rakennusalan yrityksille, jotka haluavat laajentaa asiakaskuntaansa julkiselle sektorille.

Nuorten yrittäjyyden tukeminen
Nuoriso-Leader tarjoaa 50–500 € tukea nuorten omille yritysideoille ja projekteille. Lisäksi nuorten työllistymisseteli kannustaa yrityksiä palkkaamaan 18–29-vuotiaita työntekijöitä, kattaen osan palkkakustannuksista.

Energia- ja teollisuusinvestointien potentiaali
Forssan seudun energiataseen tuoreet luvut osoittavat merkittävää potentiaalia aurinko- ja tuulivoimassa. Tämä luo hyvät edellytykset uusille energiaintensiivisille innovaatioille ja teollisille investoinneille.

TKI-yhteistyö vahvistuu
Kanta-Hämeen Rahoitusagentti-malli on auttanut yrityksiä löytämään tutkimuskumppaneita ja EU-rahoituspolkuja. Esimerkkinä Tambest Oy:n yhteistyö Oulun yliopiston 6G-testikeskuksen kanssa. Tämä on erinomainen esimerkki siitä, miten alueellinen yhteistyö voi vauhdittaa yritysten innovaatiotoimintaa.

Helmikuun uutiskirjeen löydät täältä, maaliskuun puolestaan täältä.

Julkaisun kirjoittaja: Ville Rokala, Keksintösäätiön rahoitusasiantuntija.

LOOSTER on Lauri ja Timo Hietaniemen kehittämä kuorman lastaamista helpottava innovaatio. Se palkittiin Keksintösäätiön Apu+Raha-kilpailussa 3000 eurolla. Alla olevassa haastattelussa Lauri Hietaniemi kuvailee innovaation keskeisiä hyötyjä ja valottaa kaksikon tulevaisuudensuunnitelmia.

Voitteko kuvailla lyhyesti innovaatiotanne? 

LOOSTER on erityisesti pakettiautoihin kehitetty lastausjärjestelmä joka mahdollistaa kuormatilan lattian siirtämisen maantasoon. Sen tärkein ominaisuus on välyksetön voimansiirto molempiin suuntiin. Kuormatilan lattiana toimivan lavan laskeminen ei vaadi painovoimaa, vaan se voidaan laskea alas myös hankalassa maastossa hyödyntäen sähköistä voimansiirtoa.

Mitkä ovat innovaationne päähyödyt tai mihin haasteisiin se pyrkii vastaamaan? 

Laite toimii sähkömoottorilla eikä se tarvitse hydrauliikkaa toimiakseen. Tämä yksinkertaistaa rakennetta. Kaikki hankalat kuormat kuten muuttokuormat, sekä erilaiset ajoneuvot ruohonleikkureista moottorikelkkoihin voidaan lastata ja sitoa lavaan kiinni maantasossa. Laite lisää ergonomiaa ja lastausturvallisuutta merkittävästi, ja laajentaa pakettiauton käytettävyyttä. Rakenteessa on pyritty minimoimaan sen korkeus integroimalla toiminnalliset rakenteet lavan alle, jolloin kuormatilan normaali käytettävyys säilyy tilanteen niin vaatiessa. LOOSTER on suunniteltu nostamaan 750 kg kuorma, ja kuvissa näkyvällä ensimmäisellä prototyypillä tämä massa on nostettu ja laskettu menestyksekkäästi.

 Mikä teitä innosti ryhtymään innovaattoriksi? 

Laitteen kehitys lähti liikkeelle omasta tarpeesta. Toisen keksijöistä, Timo Hietaniemen, pakettiauton moninaisessa yritys- ja yksityiskäytössä on havaittu tarve järjestelmälle, joka helpottaa raskaiden kuormien lastaamista. Innovointi on toiminut töiden ohella vapaa-ajan harrastuksena molemmille keksijöille, ja allekirjoittanut on koneinsinöörinä päässyt projektissa kehittämään ja laajentamaan myös ammatillista osaamista. Tuotteen rakentaminen tarjoaa onnistumisen ja innovoinnin iloa, sekä mahdollisuuden yrittämiseen tulevaisuudessa.

Oliko Apu+Raha-kilpailu järjestetty mielestänne onnistuneella tavalla? 

Apu+Raha kilpailu oli järjestetty hyvin, ja se oli loistava työkalu sekä alusta jäsennellä omia ajatuksia projektista ja sen eteenpäin viemisestä. Kilpailu loi myös lisää uskoa omaan tuotteeseen ja sen markkinapotentiaaliin.

Mitkä ovat seuraavat askeleet innovaationne kehittämisessä/kaupallistamisessa? 

Vuonna 2026 jatketaan tuotteen kehityksen parissa sekä testataan ja tuotteistetaan laite prototyypin avulla. Tavoitteena on tuoda esisarja rajoitetusti saataville vielä kuluvan vuoden kuluessa kenttäkokeisiin. Tuotteen markkinoille tuomisessa ja yrityksen perustamisessa riittää kyllä touhuamista jokaiselle päivän vapaalle tunnille!

Osuuskunta A. Vipunen tukee keksijöitä ja innovatiivisia pk-yrityksiä innovaation kaupallistamisessa

Suomessa syntyy jatkuvasti uusia ideoita ja keksintöjä, mutta matka ideasta markkinoille on harvoin suoraviivainen. Oulussa toimiva Osuuskunta A. Vipunen auttaa keksijöitä ja yrityksiä tällä polulla. Vipusen keksijäyhteisö ja kehittämishankkeet tarjoavat sparrausta, valmennusta ja vertaistukea. Toiminnan tavoitteena on madaltaa kynnystä lähteä viemään innovaatioita eteenpäin. Osuuskunnan asiantuntijapalvelut tuottavat yrityksille mm. kansainväliseen suojaukseen, kaupallistamiseen ja rahoituksen hakuun liittyviä palveluita alan ammattilaisten voimin.

Keksijäyhteisö syntyi tarpeesta

Osuuskunta A. Vipunen syntyi 10 vuotta sitten perustajajäsenten halusta rakentaa keksijöille yhteisö ja tukirakenne, joka auttaisi ideoiden kehittämisessä ja kaupallistamisessa. Suomessa yksittäinen keksijä jää usein melko yksin, kun idea pitäisi viedä eteenpäin. Osuuskunta perustettiin vastaamaan juuri tähän tarpeeseen: tuomaan keksijöitä yhteen, tarjoamaan asiantuntija-apua ja luomaan matalan kynnyksen polku keksinnön kehittämisen alkuvaiheessa.

Nykyisin osuuskunnassa on noin 330 jäsentä. Jäsenet ovat yksittäisiä keksijöitä ja innovaatioista kiinnostuneita henkilöitä, jotka saavat yhteisöstä vertaistukea ja mahdollisuuksia yhteistyöhön. Jäseneksi voi liittyä pienellä osuusmaksulla, mikä on tietoinen valinta – ensimmäisen askeleen ei haluta olevan liian korkea. Yhteisön arkea rytmittävät säännölliset tapaamiset, kuten KeksijäKeskiviikot ja erilaiset teemalliset tilaisuudet, joissa käsitellään keksintötoiminnan ajankohtaisia aiheita. Lisäksi jäsenet voivat hyödyntää yhteistyöverkostojen, kuten Business Oulun palvelujen ja FabLabin tarjoamia mahdollisuuksia prototyyppien kehittämiseen ja ideointiin.

Nykyään Vipusen toiminta rakentuu kolmen keskeisen osa-alueen ympärille: yhteisö, asiantuntijapalvelut ja kehittämishankkeet. Ensimmäinen tukijalka on keksijäyhteisö, joka tarjoaa vertaistukea ja sparrausta. Keksintötyö on usein yksinäistä, ja mahdollisuus keskustella ideoista muiden keksijöiden kanssa on monelle arvokasta. Toinen tukijalka on ammattimainen palvelutuotanto. Osuuskunta tarjoaa muun muassa IPR-strategioita, uutuustutkimuksia, patenttihakemusten laatimista sekä sopimuksiin ja kaupallistamiseen liittyvää asiantuntija-apua. Lisäksi tarjolla on palveluja esimerkiksi konseptointiin, suunnitteluun ja markkinointiin. Kolmas tukijalka ovat erilaiset kehittämishankkeet, joiden kautta pyritään vahvistamaan innovaatioekosysteemiä ja parantamaan keksintöjen kaupallistamisen edellytyksiä.

Palveluja idean suojaamiseen ja kaupallistamiseen

Osuuskunta A. Vipunen tarjoaa keksijöille ja yrityksille asiantuntijapalveluja, joiden tavoitteena on viedä ideat järjestelmällisesti kohti markkinoita. Palvelut kattavat koko innovaatiopolun aina keksinnön uutuuden arvioinnista ja IPR-strategiasta patenttihakemusten laatimiseen, kaupallistamisstrategioihin, rahoitusneuvontaan ja sopimusjärjestelyihin. Vipusen asiantuntijoilla on laaja kokemus sekä kansainvälisestä patenttityöstä että teknologioiden kaupallistamisesta, mikä mahdollistaa realistisen näkemyksen keksinnön potentiaalista ja oikeista etenemisvaihtoehdoista. Monille asiakkaille tärkeintä onkin kokonaisvaltainen palvelu: ideaa tarkastellaan yhtä aikaa teknologian, markkinan ja liiketoimintamallin näkökulmasta. Palveluita käyttävät erityisesti innovatiiviset pk-yritykset, jotka tarvitsevat käytännönläheistä tukea esimerkiksi patentointiin, lisensointiin tai kansainväliseen IPR-strategiaan liittyvissä kysymyksissä.

Vipunen tarjoaa myös maksutonta neuvontaa erityisesti idean alkuvaiheessa. Business Oulun tiloissa tarjottava Vipusen viikoittainen pop up -palvelu antaa mahdollisuuden tulla keskustelemaan ideasta luottamuksellisesti ja saada neuvoja seuraaviksi askelmerkiksi keksinnön kaupallistamispolulla. Lisäksi Vipunen tarjoaa ilmaista neuvontaa EUIPO:n Pro Bono -asiantuntijapalvelussa yrityksille. Syksyllä 2025 Vipunen liittyi EPO:n PATLIB-verkostoon, tavoitteenaan tukea paikallista innovaatiotoimintaa sekä edistää kilpailukykyä ja talouskasvua.

Kaupallistaminen on usein vaikein vaihe

Keksintöjen kaupallistamisessa suurimmat haasteet liittyvät usein osaamiseen ja resursseihin. Keksijällä voi olla vahva tekninen osaaminen ja maailmanluokan keksintö, mutta kaupallistamiseen tarvitaan lisäksi markkinaosaamista, kasvun rahoitusta, kansainvälisiä yhteistyöverkostoja ja oikea-aikaisia liiketoimintapäätöksiä. Usein haasteena onkin kaupallistamisen jääminen yksin keksijän harteille. Ilman oikeita verkostoja tai sparrausta on helppo edetä pitkälle väärillä oletuksilla, esimerkiksi markkinoiden tai suojausmahdollisuuksien suhteen.

Suomessa on tarjolla osaavaa yritysneuvontaa perinteisen liiketoiminnan käynnistämiseen, mutta keksintöihin ja innovaatioihin liittyvät erityiskysymykset – kuten patentointi, lisensointi tai teknologian kaupallistaminen – vaativat usein erikoistunutta asiantuntemusta. Innovaatiotoiminnan julkisen neuvonnan tilaa ja kehitystarpeita on kartoitettu mm. Vipusen läpiviemässä selvityshankkeessa Pohjois-Pohjanmaalla. Selvitys osoitti, että paljon hyvää on tehty ja suunnitelmia on toiminnan tehostamiseksi useilla alueilla mm. kunnallisten yrityskehitysyhtiöiden, oppilaitosten ja kansallisella tasolla mm. Keksintösäätiön toimesta. Vielä tulee kuitenkin varmistaa, että keksijät ja yritykset löytävät tarjottavat uudet palvelut, eli työtä tulee jatkaa.

Suojaus kannattaa miettiä ajoissa

Keksinnön suojaaminen on yksi tärkeimmistä vaiheista idean kehityspolulla. Innovaattorien ja yritysten on tärkeää ymmärtää, että suojaus kannattaa usein tehdä ennen kuin ideaa esitellään laajasti ulkopuolisille. Ilman suojaa keskustelutilanne voi helposti muuttua tilanteeksi, jossa keksijä ei enää neuvottele, vaan kertoo ideastaan ilman riittävää suojaa. Siksi esimerkiksi patenttihakemuksen valmistelu tai ainakin uutuuden arviointi on syytä tehdä varhaisessa vaiheessa. Samalla on kuitenkin tärkeää muistaa, että suojaus on aina osa laajempaa strategiaa. Patentti sinänsä ei vielä tee tuotteesta menestystä – ratkaisevaa on, miten keksintö kytketään liiketoimintaan ja markkinoihin. Vipusen toimintamalli lähteekin aina kaupallistamisen tarpeista, suojaukset ovat työkalu liiketoiminnan edistämiseksi, missä huolellinen IPR-strategiaan paneutuminen antaa oikeat suuntaviivat käytännön suojaustoimille.

Suomi on innovatiivinen – mutta potentiaalia on vielä paljon

Suomea pidetään usein innovatiivisena yhteiskuntana, eikä syyttä. Maassa on vahva koulutusjärjestelmä, toimiva tutkimus- ja kehitysinfrastruktuuri sekä paljon teknologista osaamista.

Samaan aikaan innovaatioiden kaupallistamisessa nähdään edelleen kehittämisen varaa. Tutkimus ja ideointi ovat vahvoja, mutta monien innovaatioiden tie markkinoille jää kesken. Tämä johtuu usein siitä, että teknologinen kehitys, liiketoimintaosaaminen ja rahoitus eivät kohtaa oikeaan aikaan.

Yksi keskeinen haaste on myös riskinotto. Uusien innovaatioiden kehittäminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja uskallusta kokeilla, vaikka lopputulos ei aina olisi varma.

Harhaluuloja keksintötoiminnasta

Keksintöihin liittyy edelleen joitakin sitkeitä harhaluuloja. Yksi yleisimmistä on ajatus, että hyvä idea riittää menestykseen. Todellisuudessa idean ympärille tarvitaan pitkä kehitysprosessi, johon kuuluu teknistä kehitystä, markkinatutkimusta, rahoitusta ja usein myös yhteistyötä useiden yritysten kanssa. Toinen harhaluulo liittyy siihen, että patentti olisi automaattinen tie kaupalliseen menestykseen. Patentti on tärkeä työkalu, mutta se on vasta yksi osa kokonaisuutta. Kolmas harhaluulo on, että keksintötyö on yksilölaji. Käytännössä monet onnistuneet innovaatiot syntyvät yhteistyössä eri osaajien välillä.

Uusia mahdollisuuksia: tekoäly, kaksikäyttöteknologiat ja vihreä siirtymä

Viime vuosina keksintötoiminnan teemat ovat muuttuneet nopeasti. Yksi merkittävimmistä muutoksista on tekoälyn yleistyminen. Tekoälyä hyödynnetään sekä keksintöjen kehittämisessä että uusien tuotteiden ja palvelujen osana. Toinen nouseva alue ovat niin sanotut kaksikäyttöteknologiat, jotka soveltuvat sekä siviili- että turvallisuussektorin tarpeisiin. Olemme huomanneet, että useat keksijämme ja alueen pk-yritykset ovat nykyään kiinnostuneita näiden teknologioiden mahdollisuuksista. Lisäksi uusiutuvat energiaratkaisut, vihreä siirtymä ja kestävän kehityksen ratkaisut ovat olleet keksintötoiminnan keskiössä jo pidempään. Näihin liittyy paljon uusia innovaatioita esimerkiksi energiatehokkuuden, kiertotalouden ja uusien materiaalien alueilla.

Työ innovaatioiden parissa on palkitsevaa

Vipusen työssä nähdään vuosittain suuri määrä uusia ideoita ja keksintöaihioita. Jokainen idea ei johda tuotteeseen tai yritykseen, mutta monelle keksijälle tärkeintä on se, että ideaa voidaan arvioida asiantuntevasti ja realistisesti. Työn palkitsevin puoli onkin usein se hetki, kun idea alkaa saada konkreettisen suunnan – kun keksijä löytää oikean kehityspolun, kumppanin tai kaupallistamisstrategian. Kun keksintö etenee suojauksien ja toimivan prototyypin kautta kohti kaupallista tuotetta, kasvaa myös Vipusen merkityksellisyys innovaatiotoiminnan edistäjänä.

Osuuskunta A. Vipusen toiminnan perusajatus on yksinkertainen: hyvä idea ansaitsee mahdollisuuden edetä. Kun kynnys ensimmäiseen askeleeseen madaltuu ja oikea osaaminen löytyy ajoissa, yhä useampi suomalainen keksintö voi löytää tiensä markkinoille.

TreKeksi on vuonna 2018 perustettu tamperelainen osuuskunta, joka toimii keksijöiden hyväksi. Tämä osuuskunta on rakennettu Pirkanmaan keksinnöt ry:n (PirKe) perustuksille kun tamperelaisessa keksijäyhteisössä haluttiin uutta ilmettä keksijäyhdistystoimintaan. Pääosin PirKe:n aktiivijäsenet siirtyivät TreKeksiin ja tämän muutoksen yhteydessä osuuskuntaan saatiin myös muutamia uusia jäseniä.  Vaikkei TreKeksin monitoimimies Ilkka Niiranen haluakaan puhua keksijäyhteisön ‘ukkoutumisesta’, niin kantavana tekijänä muutoksessa oli se, että keksijätoimintaan haluttiin ja tarvittiin enemmän nuoria jäseniä. Tässä keksijätoiminnan nuorentamisessa ei olla kuitenkaan onnistuttu toivotulla tavalla. Keksijöiden  osuuskunta tarvitsee mukaan toimintaan aktiivista nuorta porukkaa ja uusia ideoita, koneneemman  ja asialle omistautuneen keksijäkaartin tueksi. Vieraillessani TreKeksin tapaamisessa Tampereen Tullin alueella, toiminta vaikutti mielenkiintoiselta ja innovatiiviselta. Tapaamiset järjestetään joka kuukauden ensimmäinen ja kolmas tiistai kello 17-19 Tampereen kaupungin tarjoamissa tiloissa, joissa toimii myös start-up yrityksiä.

Kysyessäni Ilkka Niiraselta hänen titteliään TreKeksissä, hän toteaa ettei mitään varsinaista titteliä ole, mutta jos jotain sellaista haluaa käyttää niin se on messupäällikkö. Työkaluesittelijänä kotimaassa, konepajayrittäjänä Ruotsissa sekä muun muassa öljynporauslautalla Norjassa työskennellyt Niiranen on TreKeksin monitoimimies. Hänelle sopii kertomansa mukaan paremmin käytännön tekeminen ja toiminta kuin paperien pyörittely. Niiranen on TreKeksin rivijäsen mutta kuuluu osuuskunnan perustajiin ja touhuaa monenlaista osuuskunnan parissa. Tapaamisten koordinoinnin lisäksi Tampereen Keksintömessut on Niirasen vastuulla, vaikka niidenkin järjestäminen on osuuskunnassa tiimityötä. Keksinnöistä puhuttaessa Niiranen korostaa keksintöjen moninaisuutta ja peräänkuuluttaa muun muassa palveluratkaisuja yhtäläisinä keksintöinä kun jotain ehkä perinteisempää teknistä keksintöä tai ratkaisua. Ulkomailla asuminen ja työskentely ovat tuoneet Ilkka Niiraselle perspektiiviä myös Suomen innovaatioympäristöön ja kulttuuriin. Varsinkin keksijöiden yhteiskunnalliseen asemaan ja tukemiseen Niiranen haluaisi kiinnitettävän enemmän huomiota. Myös keksijäyhteisön aktiivisuuteen ja nuorten mukaan saamiseen olisi syytä panostaa enemmän. Niiranen osallistui Keksintösäätiön Apu+Raha-kilpailuun keksijäkollegansa kanssa pesäpalloon liittyvällä keksinnöllä ja myös TreKeksi osuuskunta  osallistui samaiseen kilpailuun omalla keksinnöllään. 

Pauli Lagestedt kuuluu Niirasen ohella TreKeksin perustajajäseniin ja osuuskunnan aktiiveihin. Lagestedt toteaa, että ‘’hänellä on aina ollut semmoinen keksijän ajatusmaailma’’. Myös Keksijöiden Keskusliiton (KeKe ry.) puheenjohtajana toiminut Nokialla asusteleva keksijäaktiivi sanoo tulleensa TreKeksiin Niirasen tapaan Pirkanmaan keksinnöt ry:n kautta. Sittemmin hän on jättänyt TreKeksin hallituksen mutta toimii edelleen aktiivisesti osuuskunnassa ja vaikuttaa myös sen niin sanotussa sisäpiirissä. Pauli Lagestedt on myös perustanut Keksinnot.fi -sivuston. Vaikka sivuston päivittäminen on jäänyt vähemmälle, löytyy sieltä  kuitenkin edelleen hyödyllistä materiaalia ja tietoa keksijöille. Siviiliammatikseen Lagestedt tekee osteopaatin työtehtäviä. Hän sanookin tekevänsä keksintöjä päivittäin. ‘’Keksimisessä on kyse juuri arkielämän keksinnöistä ja keksijälle ominaisesta innovatiivisesta asenteesta’’, Lagestedt toteaa. Kysyttäessä TreKeksin tarkoituksesta ja tavoitteista, Lagestedt mainitsee, että ‘’tarkoituksena on löytää keksijälle polku, sekä auttaa ja ohjata keksijää suunnitelman toteutumisessa’’. ‘’Joka viikko myös joku keksijä ottaa yhteyttä ja kysyy apua keksintöjen kanssa etenemiseen’’. Osuuskuntatoiminta on siis paljolti vapaaehtoistoimintaa, jossa keksijöitä pyritään saamaan eteenpäin keksintöjen tuotekehityksessä ja tuotteistamisessa. Samalla pyritään etsimään ja luomaan kontakteja yhteistyötahoihin, joihin kuuluu yritykset sekä ammatti- ja korkeakoulut. Paulilla on myös keksintöaihioita, joita on tarkoitus saada eteenpäin. Merkittävimpänä omana keksintönään Pauli pitää Floreti kukkatelinettä, joka on kotimainen vihersisustusinnovaatio. Hän on tehnyt yhteistyötä myös Keksintösäätiön kanssa ja osallistunut muun muassa Apu+Raha-innovaatiokilpailuihin. Viimeisimpänä Apu+Raha kilpailuehdotuksena hänellä oli ruuvinväännin, mutta vielä ei ole tullut varsinaista menestystä Apu+Raha-kilpailussa. Lagerstedt on samaa mieltä Niirasen ja monien muiden innovaattorien kanssa siitä, että keksijöiden asema ja arvostus on Suomessa heikentynyt ja kokee keksijöiden auttamisen tärkeäksi tehtäväksi, joka on myös TreKeksi osuuskunnan toiminnan perusta. 

Osuuskunta yhtiömuotona sopii TreKeksille erinomaisesti ja Niiranen onkin tyytyväinen siihen, että nimenomaan osuuskuntamuotoinen toiminta valittiin TreKeksin perustaksi. TreKeksi osuuskunnalla on käytössään myös y-tunnus mikä helpottaa käytännön toimintaa monella tapaa ja mahdollistaa myös liiketoiminnan. ‘’Y-tunnus laajentaa ja monipuolistaa yhteistyön mahdollisuuksia yhteistyökumppanien kuten yritysten ja korkeakoulujen kanssa  ja tarjoaa myös mahdollisuuden edistää jäsenten omaa liiketoimintaa’’, Niiranen kertoo. Osuuskunta toimii yhtiömuotona lähestulkoon yrityksen tapaan ja sillä on oma hallitus ja puheenjohtaja. TreKeksin puheenjohtajana toimii Marcus Hackman Ruovedeltä. Osuuskunnalla on laajempi verovelvoite kuin yhdistyksillä, mutta samalla myös laaja-alaisempi mahdollisuus liiketoimintaan.  

TreKeksi osuuskunnan keskeistä toimintaa on kaksi kertaa kuukaudessa järjestettävät jäsentapaamiset tai keksijäkokoukset. Pääosin tapaamisissa käy osuuskunnan jäseniä, mutta niihin ovat tervetulleita myös muut keksintötoiminnasta kiinnostuneet. Tapaamisiin osallistuminen vaatii salassapitosopimuksen allekirjoittamista ja noudattamista. Tällä osuuskunnassa halutaan turvata keksijöiden yksityisyydensuoja ja keksintöjen tekijänoikeudet. ‘‘Salassapitosopimus mahdollistaa osallistumisen sellaisillekin keksijöille, jotka eivät halua paljastaa innovaatioiden salaisuuksia’’, Niiranen painottaa. Kun tapaamisten salassapito on turvattu, se tarjoaa keksijöille turvallisen ympäristön keskustella ideoistaan ja esitellä innovaatioita keksijöiden asialle omistautuneessa yhteisössä. Yhteisöllisyys on osa keksijä-identiteettiä mutta jos tietojen leviäminen koetaan uhaksi omalle keksinnölle, saattaa jotkut keksijät jopa karttaa tietojen jakamista ja sitä kautta pysyä ainakin osittain keksijäyhteisön ulkopuolella. Toinen keskeinen tapahtuma TreKeksille on Keksintömessujen järjestäminen Tampereella. Keksintömessujen vetovastuu on Ilkka Niirasella.

Edellä mainittujen toimintamuotojen lisäksi TreKeksi tekee korkeakoulu- ja yritysyhteistyötä. Yhteistyötä on tehty muun muassa Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa, jossa tehdään esimerkiksi konepiirustuksia oppilastyönä erilaisille yrityksille. Yhteistyötä tehdään myös muiden keksijäyhdistysten kanssa, kuten Helsingin keksijät ry ja A. Vipunen osuuskunta. Keksijäyhdistysten määrä on kuitenkin keksijä aktiivi Pauli Lagerstedtin mukaan vähentynyt merkittävästi. ‘’Kun aiemmin Suomessa oli ainakin kaksikymmentä aktiivisesti toimivaa keksijäyhdistystä, niin nykyään niitä on vain noin viisi’’, Lagerstedt kertoo. Tämä on osa Suomessa tapahtunutta keksijöiden tukemisen heikentymistä sekä yhteistyön ja yhteisöllisyyden vähentymistä keksijäyhteisössä. Yhteistyötä tehdään myös Keksintösäätiön kanssa, jonka hallituksessa Ilkka Niiranen toimii varajäsenenä ja myös Pauli Lagerstedtille säätiö on tuttu toimija keksijöiden tukijana. 

TreKeksin jäsenmaksu pidetään alhaisena, jotta keksijällä ei olisi kynnystä olla mukana toiminnassa. Näin ollen jäsenmaksun suuruus on 35 euroa vuodessa. Jäseniä TreKeksillä on 45, joista naisia on vain muutama. Vaikka osuuskunnan aktiivi porukka onkin varsin miesvoittoinen niin myös naiset toivotetaan mielellään tervetulleeksi mukaan toimintaan. Osuuskunnan ainoa tulo on jäsenmaksut, eikä se saa mitään ulkopuolista rahoitusta tai julkista tukea. 

TreKeksin keskeisimpiä saavutuksia on, että on saanut jäsentensä keksintöjä eteenpäin ja aloitettua korkeakoulu- ja yritysyhteistyötä jäsentensä tekemiin keksintöihin liittyen. ‘’Tarkoitus on saada jäseniä keksijöinä ja heidän keksintöjään eteenpäin’’, toteaa Ilkka Niiranen ja Pauli Lagestedt, osuuskunta-  ja keksijätoiminnan aktiivimiehet. 

TreKeksin nettisivut osoitteessa, www.trekeksi.fi

TreKeksin monitoimimiehet vasemmalla Pauli Lagerstedt ja oikealla Ilkka Niiranen.

Toimittaja: Miikka Aaltonen

Tutkimussäätiö avaa suomalaisissa yliopistoissa toimivien tutkijoiden ja tutkimusryhmien haettavaksi apurahan tekoälyä koskevaan tutkimushankkeeseen, jossa selvitetään ja arvioidaan, mitä tekoäly merkitsee taloudelle. Hankkeessa on varauduttu tukemaan valittavaa tutkimusryhmää vuosittain 200 000 eurolla vuosina 2027–2029. Hanke on tarkoitettu korkeintaan kolmen vuoden mittaiseksi ja säätiö sitoutuu rahoittamaan hanketta kahdessa 1,5 vuotta kestävässä vaiheessa. Ensimmäisen vaiheen odotetaan käynnistyvän viimeistään 1.1.2027.

Apurahan tarkoituksena on tukea tutkimusryhmää, joka tarkastelee tekoälyn vaikutuksia talouteen ja markkinoihin yhdestä tai useammasta näkökulmasta. Erityisen tervetulleita ovat hanke-ehdotukset, jotka tuovat yhteen eri taloustieteen ja/tai rahoitustutkimuksen osa-alueita. Säätiön painopisteiden mukaisesti rahoitusta voivat hakea talous- ja rahoitustieteellistä tutkimusta tekevät tutkimusryhmät. Kyseeseen tulevat myös useammasta tutkimusryhmästä koostuvat ns. hakijakonsortiot, joissa on mukana talous- ja rahoitustieteellistä tekevien tutkijoiden lisäksi muun muassa tekoälykysymyksiin erikoistuneita muiden alojen tutkijoita.

Hakuaika päättyy toukokuun 30. päivänä 2026 klo 23.59. Sen jälkeen hakemuksia ei voi täydentää eikä myöhästyneitä hakemuksia oteta huomioon.

Aiheesta voit lukea lisää ja täyttää hakemuksen täältä.

Business Finland on suomalainen valtiokonserni, joka tarjoaa yrityksille kansainvälistymis- ja rahoituspalveluita. Business Finlandin pääjohtaja Lassi Noponen valottaa alla olevassa haastattelussa konsernin syntyhistoriaa ja tärkeimpiä tavoitteita, sekä kertoo näkemyksiään suomalaisesta innovaatioyhteiskunnasta. Noponen on toiminut tehtävässään syksystä 2024 lähtien.

Voitteko kuvailla lyhyesti Business Finlandin syntyhistoriaa?

Business Finland on suomalainen julkinen toimija, joka tarjoaa innovaatiorahoitusta ja kasvupalveluita suomalaisille yrityksille, edistää matkailua ja investointeja sekä osaajien houkuttelua Suomeen. Tehtävämme on kehittää Suomesta maailman houkuttelevin ja kilpailukykyisin ympäristö innovaatioille, investoinneille, matkailijoille ja kansainvälisille osaajille. Business Finland perustettiin vuonna 2018, kun innovaatiorahoittaja Tekes ja vienninedistämisorganisaatio Finpro fuusioituivat.

Voitteko kuvailla Business Finlandin tärkeimpiä palveluita ja tehtäviä?

Business Finland on Suomen valtion virallinen toimija, joka rahoittaa, neuvoo, sparraa ja yhdistää yrityksiä ja organisaatioita kansainväliseen kasvuun ja innovaatiotoimintaan. Autamme erityisesti kasvuhakuisia yrityksiä niiden koosta ja iästä riippumatta, tutkimusyhteistyötä tekeviä organisaatioita ja julkisia toimijoita.

Perustehtävänämme on nostaa hankkeiden kunnianhimon tasoa ja jakaa riskiä erityisesti sellaisissa projekteissa, jotka tavoittelevat merkittävää kasvua ja vaikuttavuutta, mutta eivät toteutuisi ilman julkisen toimijan mukanaoloa ja riskin jakamista.

Tukemalla yrityksiä menestymään luomme samalla positiivisen läikkymisefektin: hankkeiden tuloksena syntyvä osaaminen, innovaatiot, verkostot ja uudet toimintamallit hyödyttävät myös muita yrityksiä ja toimialoja sekä vahvistavat koko talouden uudistumista ja kilpailukykyä.

Mitkä ovat mielestänne innovaatiotoiminnan suurimmat haasteet Suomessa?

Suomalaisyrityksillä ja tutkimuslaitoksilla on valtava potentiaali, ja ratkaisut, joita niissä kehitetään ovat sellaisia, joille on kysyntää maailmalla. Tämän olen huomannut matkoillani, viimeksi pääministeri Orpon delegaatiossa Intiassa.

Yrityksillä on osaamista, mutta puutteita on kansainvälisen tason kunnianhimossa, kansainvälistymisessä sekä rohkeudessa tavoitella merkittävää kasvua ja suuria markkinoita.

Business Finlandin uudessa strategiassa yhtenä keskeisenä teemana onkin kunnianhimon tason nosto: lisää rohkeutta niin asiakkailta kuin meiltä itseltämmekin. Moonshot -ajattelua tarvitsemme lisää.

Hyviä esimerkkejä onneksi on, yksi erinomainen esimerkki riman nostamisesta on Business Finlandin Näytönpaikka-rahoitushaku.

Näytönpaikka-rahoitushaulla etsitään suomalaisista tutkimusorganisaatioista uusia mullistavia tutkimusideoita, joilla on merkittävää liiketoimintapotentiaalia. Toista kertaa järjestettyyn hakuun tuli 186 aiehakemusta, joista 32 valittiin jatkosparraukseen. Projektiehdotusten määrä ja laatu yllättivät positiivisesti. Rahoituspäätökset tehdään kevään 2026 aikana.

Miten suomalaista innovaatiotoimintaa tulisi kehittää/parantaa?

Suomessa syntyy noin yksi prosentti maailman uudesta tiedosta. Meidän täytyy pystyä pienenä maana vivuttamaan rajallisia julkisia panostuksiamme niin, että kasvu vauhdittuu ja hyvinvointi lisääntyy mahdollisimman tehokkaasti. Business Finland teki strategiatyössä selkeitä valintoja, joilla haemme vaikuttavuutta kohdistamalla resursseja sellaisiin kasvun murtokohtiin, joissa Suomella on selkeitä kansallisia vahvuuksia ja mahdollisuuksia globaaliin menestykseen.

Samaan aikaan yhteistyötä esimerkiksi Suomen Akatemian kanssa kehitetään jatkuvasti. Entisestään tiivistyvä yhteistyö Business Finlandin ja Suomen Akatemian välillä luo edellytyksiä huippututkimusta hyödyntävälle innovaatiotoiminnalle, mutta samaan aikaan myös kansainvälistä yhteistyötä ja verkostoja tulee parantaa.

Kuinka innovatiivisena pidätte suomalaista yhteiskuntaa tällä hetkellä?

Suomea pidetään yhtenä maailman innovatiivisimmista maista useista hyvistä syistä.

Suomessa koulutus on laadukasta ja maksutonta. Me investoimme merkittävästi tutkimukseen ja tuotekehitykseen ja näiden panostusten tärkeydestä vallitsee parlamentaarinen yhteisymmärrys.

Suomessa on lisäksi pitkä teknologinen perinne ja teollisuus sekä aktiivinen start up -kulttuuri, joka omalta osaltaan ruokkii uudistumista.

Viimeisimpänä muttei suinkaan vähäisimpänä: Suomessa on vakaa yhteiskunta ja poliittinen järjestelmä, matala korruptio ja korkea luottamus yhteiskunnassa. Tämä luo turvallisen ympäristön yrittäjyydelle ja kokeiluille. Kaiken kaikkiaan Suomi on hyvä paikka rakentaa yritystoimintaa.

Liittyykö innovaatiotoimintaan jotain yleisiä harhaluuloja Suomessa?

Usein uudistumisen ympärillä käytävässä keskustelussa unohtuu se fakta, että innovaatiotoiminta on tutkitusti kasvun paras lähde. Business Finlandin kautta kuluvana vuonna myönnettävällä 790 miljoonan euron rahoituksella jaetaan yritysten riskiä uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä sekä tiivistetään yritysten ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyötä.

Toinen asia, joka saattaa helposti hämärtyä on se tosiasia, että maakuntasarjan ratkaisuilla ei maailmalla pärjätä. Tarvitsemme älykästä erikoistumista, jotta resurssimme riittävät menestykseen myös kansainvälisillä kentillä. Meidän on ketterästi haettava pelipaikkoja nopeasti muuttuvassa maailmantaloudessa ja panostettava niihin määrätietoisesti yhdessä – ei sirpaleisesti tai sattumanvaraisesti resursseja hajottaen.

Yleisesti ottaen tarvitsemme lisää kunnianhimoa ja rohkeutta lähteä maailmalle, luoda verkostoja saada Suomeen kansainvälistä pääomaa ja osaamista.

Kuinka palkitsevana koette tekemänne työnne Business Finlandissa?

Business Finland on mielestäni ainutlaatuinen työympäristö. Meillä on valtava määrä huippuosaajia ja välillä tuntuu kuin työskentelisi mini-Stanfordissa. Koen valtavana etuoikeutena johtaa Business Finlandia ja samaan aikaan valtavana vastuuna. Koen myös, että aikaisempi urani on valmistanut minua tähän hyvin. 

Yksi asia, joka lisää työtyytyväisyyttä on merkityksellisyys. Business Finland on uniikki organisaatio, joka mahdollistaa ei pelkästään suomalaisen elinkeinoelämän, yritysten ja tutkimuslaitosten uudistumisen, vaan myös kasvun. Näin palkitsevien ja merkityksellisten asioiden parissa ei juuri muualla pääse töitä tekemään!

Keksintösäätiön kuukausittain innovaattoreille ja yrittäjille järjestämät aamiaiswebinaarit jatkuvat keskiviikkona 11.3.2026 klo 8.30–9.30 (Google Meet).

Palvelumuotoilun erityisasiantuntija ja Ideajalostamo Kymenlaakso -hankkeen projektipäällikkö Laura Hahkala esittelee Ideajalostamo-konseptin ja Oma Ideajalostamo -alustan. Laura kertoo, miten alustaa käytetään, miten se auttaa ideoiden jalostamisessa ja arvioinnissa.

Webinaari on maksuton. Tervetuloa.
Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan

Keksintösäätiön järjestämät aamiaiswebinaarit toteutetaan yhteistyössä Satakunnan Kasvualusta – uusille urille ja innovaatioille sekä Ideajalostamo Kymenlaakso -hankkeiden kanssa. Hankkeet ovat Euroopan Unionin osarahoittamia.

Kaksi naiskeksijäaktiivia on kokoontunut haastattelua varten Eija Pessinen kotitoimistoon hyvin valmistautuneina ja ennakkomateriaalit QUIN-yhdistyksestä ovat tulleet minulle jo hyvissä ajoin perille. Tämä kertoo Eija Pessisen ja Maila Hakalan innostuksesta ja omistautuneisuudesta naiskeksijöiden asialle. Maila Hakala on varsinainen naiskeksijätoiminnan uranuurtaja ja Eija Pessinen on keksijä ja naiskeksijöiden ja innovaattoreiden asiaa edistävä yhdistysaktiivi.

Eija Pessinen toimii puheenjohtaja Suomen johtavassa ja ainoassa naiskeksijöille omistetussa yhdistyksessä, Quin-Suomi ry:ssä, joka on perustettu Suomeen vuonna 2001, ollen tuolloin Euroopan ensimmäinen keksijänaisille perustettu yhdistys. 

Alkujaan Pohjoismainen ministerineuvosto tuki pohjoismaisen Quin-verkoston perustamista ja mukaan toimintaan otettiin myös Viro ja sitten myös Ruotsi, Tanska ja Islanti. Haastatteluun saimme myös Eija Pessisen aisaparin, suomalaisen naiskeksijätoiminnan uranuurtajan Maila Hakalan, joka on Quin-Suomen edeltäjän, Naisten idea- ja keksintöliiton, perustaja. Eijalla ja Maillalla onkin paljon kerrottavaa järjestöstään sekä suomalaisesta naiskeksijätoiminnasta ja innovaatiopolitiikasta. Tässä artikkelissa keskitymme naiskeksijätoimintaan ja keksijänaisten asemaan Suomessa. Mukana artikkelissa on myös amerikkalaisen talouslehti Forbesin ‘‘40 Women to Watch Over 40’’ -listalle päässyt innovaattori  Nina Ignatius.

Näille haastatelluille kansainvälisille naisille myös monikielisyys on tärkeää ja onhan Quin nykyään myös yhteispohjoismainen yhdistys, joten Eija mainitsee yhdistyksen nimen olevan vanharuotsalaisittain Quinnliga Uppfinnare i Norden. Yhdistyksen on tarkoitus auttaa sekä alkuvaiheessa olevia että pidemmälle edenneitä naiskeksijöitä ja innovaattoreita pääsemään eteenpäin keksintöjen jalostamisessa ja tunnetuksi tekemisessä. Kansainvälisen maineen saaminen ja verkostoituminen ovat keskeisessä asemassa keksijänaisten innovaatioiden kehityksen ja markkinoille pääsyn kannalta. Quin tarjoaa naiskeksijöille henkilökohtaista tukea ja opastusta sekä järjestää muun muassa verkostotapahtumaa Menestystä innovaatioilla. Yhdistys järjestää myös innovaatiokilpailuja ympäri Euroopaa, mukaan lukien Pohjoismaissa. Medianäkyvyyden saaminen on myös keskeistä, jotta innovaattorit saavat keksinnöilleen ja innovaatioilleen tunnettavuutta. Myös patentointi on tärkeää, mutta siinä Quin-yhdistyksen resurssit riittävät vain alkuvaiheen tuen tarjoamiseen.  

Quin-Suomen naiset peräänkuuluttavat Suomen innovaatiopolitiikan muutostarpeita ja sitä kuinka Suomessa keksijöiden tukijärjestelmät ovat puutteellisia ja jääneet jälkeen esimerkiksi monista Pohjois- ja Keski-Euroopan vastaavista järjestelmistä. Hollantia nämä naisinnovaattorien asialle omistautuneet naiset pitävät jonkinlaisena innovaatiopolitiikan ja etenkin keksijöiden tukijärjestelmien esimerkki maana. Maila Hakala toteaa, kuinka ‘’on suorastaan häpeällistä, että Quin-Suomi on tehnyt yhteiskunnalle arvokasta työtä, mutta ei saa yhteiskunnalta mitään tukea.’’ Yhdistyksen toiminta on täysin omarahoitteista, eikä se saa valtiolta minkäänlaista yhdistystukea toimintansa kustannusten kattamiseen. Välillä nämä naiset ovat joutuneet maksamaan jopa matkakuluja seminaareihin itse, koska jäsenmaksut eivät riitä kaikkien tällaisten perusmenojen kattamiseen. Yhdistyksen jäsenmaksu on alhainen ja kynnys liittyä mukaan toimintaan on ainakin siinä mielessä matala. Quin-Suomen jäsenmaksu on 35 euroa ja eläkeläisille 30 euroa. 

Molemmat naiset, Eija ja Maila, ovat yksityiskeksijöiden tukimalliin liittyvän kansalaisaloitteen kannattajia ja sen alulle panemisen aktiivihenkilöitä. Eijan ja Mailan mielestä yksityiskeksijöiden tukimalli olisi tärkeä keksijöiden aseman parantamiseksi Suomessa. Sen avulla yksityiskeksijöiden tekemät innovaatiot voitaisiin saada nousuun. Omalta osaltaan kansalaisaloite parantaisi myös naiskeksijöiden asemaa, vaikkakin se keskittyy yhtälaisesti sekä mies- että naiskeksijöiden tuen parantamiseen. Kansalaisaloite vaatii kuitenkin vähintään 50 000 allekirjoitusta, joten sen läpi saaminen ei ole mitenkään helppo juttu. Quin-Suomen naiset ovat olleet aktiivisesti mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa kansalaisaloitekampanjaa. Kampanjassa ovat olleet mukana myös muun muassa HEKE, Helsingin Keksijät, sekä TreKeksi osuuskunta. Kansalaisaloitteen esimerkkinä toimii Hollanti, jossa yksityiskeksijöille on luotu kattava tukimalli. Tämän seurauksena innovaatiotoiminta ja yksityishenkilöiden tekemät patenttihakemukset ovat lähteneet nousuun. Uusi tukimalli sisältäisi valtion tukeman innovaatioapurahan, henkilökohtaisen työskentelytuen ja kattavat neuvontapalvelut ilman yrityksen perustamisvaatimuksia. Lisäksi perustettaisiin riippumaton arviointielin, joka varmistaisi tukien oikean kohdentamisen ja estäisi väärinkäytökset. Yksityiskeksijällä tarkoitetaan luonnollista henkilöä, joka itsenäisesti kehittää uuden teknisen, tuotannollisen, palvelullisen tai liiketoiminnallisen ratkaisun, jota voidaan pitää merkittävänä innovaationa. 

Vaikka tukea ei ole yhdistykselle tullutkaan niin innokkuutta ja omatoimisuutta Eijalla ja Mailalla riittää, keksijöiden asian edistämiseen liittyvästä kokemuksesta puhumattakaan. Maila Hakalalla, joka on nykyinen Quin-Suomen tiedottaja, on pitkä kokemus keksintötoiminnan tukemisesta ja naiskeksijätoimintaan liittyvästä toiminnasta. Koulutukseltaan Hakala kertoo olevansa kauppakorkeakoulun käynyt kirjeenvaihtaja-ekonomi. Hän toteaa olevansa enemmän viestintähenkilö ja tiedottaja kuin keksijä, mutta on hänellä ollut myös keksinnön kaltaisia innovaatioita kuten järjestelmä lumen puhdistamiseksi katoilta ja mattojen pesuautomaatti.

Hakala on muun muassa perustanut Quin-Suomen edeltäjän Naisten idea- ja keksintöliiton kuin myös Quin-yhdistyksen kansainvälisen naiskeksijäverkoston ja kuulunut muun muassa IFIA:n hallitukseen. IFIA, International Federation of Inventors’ Associations, on Kansainvälinen keksijäjärjestö, joka pitää päämajaansa Sveitsin Genevessä. Hakala on saanut myös muun muassa kansainvälisen naiskeksijöiden Globalwiin elämäntyöpalkinnon. Hän on ollut myös mukana WIPO:n toiminnassa, joka on YK:n alainen  kansainvälinen aineettoman omaisuuden järjestö (World Intellectual Property Organization). Näiden lisäksi Hakala on ollut Malesiassa auttamassa naiskeksijäverkoston perustamisessa ja samantyyppisissä tehtävissä Etelä-Korean Soulissa. 

Maila muistelee kuinka 1970-luvulla keksintöjen tukeminen oli lähes muotia ja keksijöiden yhteiskunnallinen asema ja arvostus nykyistä parempaa: ‘’Helsingin kaupunki järjesti esimerkiksi protopajan, jossa keksijät saattoivat esitellä keksintöjään yleisölle ja asiantuntijoille. Nykyään ei ole tällaista toimintaa tai muutakaan yhteistoimintaa’’. Keksijöille verkostot ja verkostoituminen ovat tärkeitä, mutta esimerkiksi naiskeksijöille tällaista verkostoitumista järjestää lähes ainoastaan Quin-Suomi. ‘’Naiskeksijät tarvitsevat roolimalleja ja Quin-Finland tarjoaa niitä.’’ Hakala myös korostaa, kuinka ‘’naiskeksijöille ei ole olemassa valmiita roolimalleja ja myös keksijäidentiteetin luominen vaatii tukea’’. Tätä varten on olemassa Quin-Suomen toiminta. Vaikka rahoituksen saaminen onkin Suomessa hankaloitunut tämän kaltaisille yhteisöille, niin joitakin hyviä yhteistyökumppaneitakin on löytynyt. Eräs tällainen on Tekniikan Museo Helsingissä, jonka kanssa tehtävä yhteistyö on mahdollistanut naiskeksijöiden näyttelyn järjestämisen ja yhteistyö Tekniikan museon kanssa on muutenkin ollut hedelmällistä. Myös yhteistyö Keksintösäätiön kanssa on ollut Eijan ja Mailan mielestä sujuvaa. 

Eija Pessinen toimii Quin-Suomen puheenjohtajana ja on itsekin keksijä. Siviiliammatiltaan hän on erikoissairaanhoitaja-kätilö. Eijan Curriculum Vitae sisältää myös maininnat markkinointiekonomi sekä intialaisen päähieronnan ja enneagrammin taitaja. Kuten keksijälle kuuluukin, niin Eijalta löytyy siis monialaista osaamista. ‘’Keksijälle tärkeintä on kysyä kysymyksiä ja tarkkailla’’, Eija kiteyttää. Kansainvälistä kokemusta Eijalta löytyy muun muassa Väli-Amerikan Nicaraguasta, jossa Eija on työskennellyt  kehitysyhteistyöprojektissa. Eija on ollut puhujana myös erinäisissä kansainvälisissä naiskeksijätapahtumissa.

Suomen innovaatiopolitiikan tilanteesta kysyttäessä Eija yhtyy Mailan näkemyksiin: ‘’Suomi on tehnyt vääränlaisia päätöksiä ja vääränlaista innovaatiopolitiikkaa’’. Keksijöiden asemaan ja innovaatiopolitiikkaan tehdyt heikennykset aloitettiin jo 1990-luvulla ja 2010-luvulle tultaessa myös Keksintösäätiön valtion tuki lakkautettiin. Tämä politiikka on johtanut siihen, että yksityiskeksijöiden tekemät patenttihakemukset ovat laskeneet yli 700:sta vuosittaisesta hakemuksesta 150:een hakemukseen. Vastuu keksijöiden tukemisesta on jäänyt Keksintösäätiön ja Quin-Suomen kaltaisille toimijoille. Keksijöiden saaman tuen heikennykset koskevat yhtälailla nais- kuin mieskeksijöitä. Mieskeksijöiden verkostot ovat hieman vahvempia ja laajempia, joten siinäkin mielessä tuen lakkautukset ovat vaikuttaneet merkittävästi  naiskeksijöiden asemaan. 

Naiskeksijän tarina — Nina Ignatius, Beibamboo

Nina Ignatius on Helsingin Vuosaaressa asuva naisinnovaattori, joka on mukana aktiivisesti myös Quin-Suomen toiminnassa ja sen hallituksessa. Ignatius on ajautunut innovaattorin uralle kansainvälisillä vesillä, asuessaan muun muassa Japanin Tokiossa ja Lontoossa. 

Ignatius on koulutukseltaan ja osittain myös nykyiseltä ammatiltaan graafinen suunnittelija. Hänellä on pitkä kansainvälinen ura brändisuunnittelun parissa. Suomalaisittain tätä työtä tehtäisiin mainostoimistoissa, mutta Ignatius kertoo, että kansainvälisillä vesillä tätä tehtävää hoitaa asiaan erikoistuneet bränditoimistot. Nina Ignatius on kansainvälisesti tunnustettu innovaattori ja tunnettu talouslehti Forbes listasi hänet ‘40 Women to Watch Over 40’-listalle vuonna 2013. Kansainvälisestä tunnustuksesta ja tunnistetusta markkinapotentiaalista huolimatta hän ei saanut Beibamboo yrityksen venettä vesille. Beibamboo on Helsingissä rekisteröity osakeyhtiö, joka on perustettu vuonna 2009. Beibamboon liikeideana oli suunnitella ja valmistaa innovatiivisia ja ekologisia vauvanvaatteita, jotka on suunniteltu erityisesti helpottamaan ennenaikaisesti syntyneiden ja sairaalahoidossa olevien lasten pukeutumista. Näiden vaatteiden innovatiivisuus perustuu bambun ja orgaanisen puuvillan yhdistelmään miellyttävänä ja ympäristöystävällisenä materiaalina sekä vaatteiden teknisiin ominaisuuksiin täysin avattavina vaatekappaleina.

Beibamboo on saanut useita palkintoja ja tunnustuksia innovatiivisesta ja funktionaalisesta suunnittelustaan sekä ollut esillä kansainvälisissä medioissa ja messuilla. Yritys on saanut näkyvyyttä myös kickstarter-kampanjoiden kautta.  Innovaation alkuvaiheessa Beibamboo yrityksen liikevaihto on ollut pieni mutta kannattava ja tuote on ollut premium-segmentissä. Ainakin osaltaan tuotteen erityislaatuisuudesta johtuen Beibamboolla oli haasteita saada rahoitusta ja tuotetta markkinoille. Ignatius päätti luopua lastenvaatteisiin liittyvän innovaationsa sekä Beibamboo yrityksen jatkokehityksestä. Niinpä Beibamboo yrityksen toiminta ei ole käytännössä jatkunut eikä innovaatiota ole sittemmin jatkojalostettu. Tätä voi pitää käytännön esimerkkinä uusien innovaatioiden hankaluuksista päästä markkinoille. 

Ignatiuksella on sanottavaa myös naisten asemasta innovaattorien parissa. Ignatiuksen osallistuessa ensimmäistä kertaa innovaatio yhdistyksen tapaamiseen Helsingissä hän sai huomata, että yhdistyksen kokous koostui pelkästään miehistä. Hän tuli kuitenkin siihen tulokseen, että haluaisi osallistua toimintaan ja saada mielipiteitään esille kokouksessa. Ignatius kuitenkin huomasi, ettei meinannut saada kokouksessa puheenvuoroa ja eräs jäsenistä päättikin ehdottaa häntä kokouksen sihteeriksi hänen ollessa ainut naisosallistuja. Tämän ehdotuksen seurauksena Ignatius päätti poistua kokouksesta eikä sittemmin kokenut enää kiinnostusta tämän miesvaltaisen yhdistyksen toimintaa kohtaan. Sittemmin Ignatius on aktivoitunut Quin-Suomi yhdistyksessä, jossa myös naiskeksijöille ja innovaattoreille tarjoituu mahdollisuus saada paremmin mielipiteitään ja ideoitaan kuulluksi. 

Toimittaja: Miikka Aaltonen

Kuulohoidon ratkaisuihin keskittyvä Otos kehittää OSystem-järjestelmää, joka mahdollistaa automatisoidun kuulonseulonnan ja hoitopolun digitalisoimisen perusterveydenhuollossa. Tämän uuden sukupolven kuulontutkimusratkaisun keskeinen etu on se, että jopa ei-kliininen henkilökunta voi suorittaa itseohjautuvia kuulontutkimuksia ja lääkäri voi etädiagnostiikan avulla ohjata potilaat oikealle hoitopolulle. “Tämä tehostaa hoitoprosesseja, vapauttaa kliinisiä resursseja muihin tehtäviin ja parantaa kuulon heikkenemisen varhaista tunnistamista”, Tanja Tervonen, Otoksen operatiivinen johtaja ja yksi perustajista, toteaa. OSystem palkittiin Keksintösäätiön Apu+Raha-kilpailussa 6000 eurolla. 

Kuulonaleneman diagnosoinnin ongelmakohtiin lukeutuu sen manuaalisuus ja keskittyminen erikoissairaanhoitoon. Arvioiden mukaan vuoteen 2050 mennessä jopa neljäsosa ihmisistä kärsii jonkin tason kuulonalenemisesta, ja heistä 80 % jää diagnosoimatta. Resurssipula, manuaaliset prosessit ja tutkimusten heikko saavutettavuus aiheuttavat pitkiä hoitojonoja, mikä puolestaan viivästyttää diagnostiikkaa ja kuntoutusta. Tervonen pitää tätä erityisen ongelmallisena, sillä varhainen tunnistaminen on ratkaisevaa elämänlaadun, työkyvyn ja terveydenhuollon kustannusten kannalta. “OSystem tuo kuulonseulonnan perusterveydenhuollon tasolle, mikä tekee kuulon seulonnasta saavutettavaa, vapauttaa kliinisiä resursseja ja tukee varhaista diagnostiikkaa”, Tervonen kiteyttää järjestelmän etuja. 

Halu parantaa ihmisten elämänlaatua ja terveydenhuollon kestävämmäksi tekeminen innoitti Otoksen tiimiä ryhtymään innovaattoreiksi. Tervosen mukaan idea kuulonhuollon prosessien uudistamisesta syntyi Biodesign Finland –ohjelman aikana vuonna 2022. Kliinisen immersion aikana Otos teki noin 700 havaintoa kliinisistä prosesseista. Yksi merkittävimmistä haasteista oli kuulontutkimuksen raskaus ja resurssi-intensiivisyys, mikä kuormitti ammattilaisia, hidasti hoitopolkuja ja vaikutti suoraan potilaiden ja terveydenhuollon henkilökunnan arkeen ja hyvinvointiin. 

Otos kehitti kliinisten asiantuntijoiden tuella ratkaisun, joka perustuu itseohjautuvaan ja automatisoituun kuulontutkimukseen. Tervonen tähdentää, että innovaatio syntyi tarpeesta, ei teknologiasta: “Tavoitteenamme on sujuvoittaa hoitoa, vapauttaa terveydenhuollon resursseja ja tarjota potilaille helpompi ja saavutettavampi tapa huolehtia kuulostaan”.  

Vuoden 2026 aikana Otos aikoo toteuttaa pilottitutkimukset yhteistyössä yhdysvaltalaisten toimijoiden kanssa. “Samanaikaisesti etenemme lääkinnällisen laitteen hyväksyntäprosessien kanssa sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa”, Tervonen kuvailee yrityksen suunnitelmia.  

Lisää Otoksesta voi lukea täältä.